Taivaan tuuliin
"Kauheinta Terhi Rannelan romaanissa Taivaan tuuliin on uskottavuus. (...) Tarinan sanoma on karu. Kiusatusta ja yksinäisestä kasvaa sekä uhri että tuhoaja. Romaani etenee niin vääjäämättömästi kohti kauheaa loppuratkaisua, että se on luettava kerralla loppuun."
*****
(Annamari Saure, Me Naiset)
"Nuoren ihmisen kahta ääripäätä - pahuutta ja herkkyyttä - ei ole kotimaisessa nuortenkirjallisuudessa aiemmin käsitelty yhtä kouriintuntuvasti."
(Päivi Heikkilä-Halttunen, Aamulehti)
"Ajatus Meinhofista jonkinlaisena kieroonkasvaneiden teinien pop-tähtenä ei ole uusi, mutta Taivaan tuuliin onnistuu havainnollistamaan sen hyvinkin uskottavasti."
(Tommi Aitio, Helsingin Sanomat)
"Kirjailijan taipaleella Terhi Rannela näyttää päässeen hyvään alkuun, sillä Taivaan tuuliin on tiivis ja jalat maassa tehty paketti. Ihmiset ja tilanteet toimii niin kuin pitää, aikamuodoksi valittu tykyttävä preesens osuu nappiin ja juonikin vetää. Se, ettei lukija raatsi kirjaa kädestään laskea, on aina hyvä merkki!"
(Annamari Kniivilä, Outokummun Seutu)
"Aihe on rohkea ja hurja, mutta samalla pohjattoman surullinen. Se on myös väkivaltaisuudessaan pelottava. Näin voisi käydä jo tänään."
(Tiina Ahokas, Aamulehti)
"Teos kuvaa hienosti yksinäisyyden kierrettä, jonka katkaiseminen käy sitä vaikeammaksi, mitä pidempään se jatkuu. Lukijalle tarjoutuu tilaisuus pohtia, mihin asioihin kannattaa puuttua ennen kuin ne hallitsevat koko elämää. Kuinka pitkään esimerkiksi koulukiusaamista tarvitsee sietää?"
(Annaleena Jalava, Demi)
"Kirja herättää miettimään, kuinka paljon tällaisia henrejä ja henreille alttiita auroja kasvaakaan meidän kaupugissamme, maassamme, maailmalla?"
(Kaisa Nummenpää, S-Zone)
Apua, mitä mä sanon?
"Nuoret naiset näkevät komiikkaa tilanteessa kuin tilanteessa. Vaikka huumori onkin ronskia, eivät tyttäret mitään navanalustarinaa tarjoa."
(Marja-Leena Mäkelä, Ilkka)
"Kirjan sutkautukset ja nasevat huomautukset pelastavat lukijan pinteestä sukujuhlissa, työpaikalla ja baaritiskillä. Toisaalta kirja myös valistaa, milloin peli on menetetty, eikä toilailuistaan selviä enää selitellen."
(Elina Koski, Pohjankyrö)
KORKEALLE JA KOVAA
"Reija on kuin nykypäivän Vihervaaran Anna: nuortenkirjan päähenkilöksi tarkoituksenmukainen sekoitus tavallista tyttöä, lahjakasta nuorta ja temperamenttista sähikäistä. (...) Rannela tarjoaa romaanissaan nuorille lukijoilleen myös feminismin abc:n. Voimakastahtoisten päähenkilöttäriensä kautta Korkealle ja kovaa pohtii terävästi muun muassa naisurheilijoihin kohdistettuja ulkonäkövaatimuksia ja journalismin seksismiä."
(Tiina Ahokas, Aamulehti)
"Kirjailijan tyyli tuoda lukijan eteen kolmen samanikäisen tytön elämäntilanteet on viihdyttävä,
mutta silti vakuuttava. (...)Ystävysten maailma iloineen ja ongelmineen avautuu lukijalle.
Vahvan tarinan ohella Korkealle ja kovaa pitää sisällään loistavia kielikuvia,
jotka antavat värikkääseen tekstiin oman kiehtovan sävynsä."
(Marja Welin, Etelä-Suomen Sanomat)
"Rannelan reipas ote nuortenkirjailijana tuntuu vain vahvistuvan toisen romaanin myötä.
Hän osaa sitoa kertomuksensa hyvin tähän päivään, ja kirjailija pääsee myös uskottavasti nuorten
päähenkilöidensä ihon alle. Seurustelut, suhteet kavereihin ja vanhempiin, kesän odotus – tällaistahan elämä on!
Jossain vaiheessa olisi kiva lukea tekijältä myös pidempää tekstiä paksumman romaanin muodossa.
Toisaalta uskon, että nämä tuijalehtismäisessä pikkukaupungissa asuvat nuoret tulevat vielä jatkossakin saamaan
äänensä kuuluviin. Toimittaja-Reijalle riittänee varmasti jutunaiheita…
(Kaisa Nummenpää, S-Zone)
"Terhi Rannelan sävykkäässä nuortenromaanissa ollaan viattoman
lapsuuden ja tiedostavan nuoruuden
saumakohdassa. (...) Korkealle ja kovaa ei poseeraa tai patsastele,
vaan liikkuu luontevasti maisemassa, joka on pelottavan totta
15-vuotiaana, mutta jo parikymppisenä enää unenomainen häivähdys
kadonnutta lapsuutta."
(Tommi Aitio, Helsingin Sanomat)
"Romaanin vahvuus on sen ilmiömäinen kyky imeytyä kiinni aikaan. Lukuisat viittaukset tämän hetken
populaarikulttuuriin ja raikas kieli antavat tunteen liikkeestä ajan hermolla. (...) Lopputulos on
kesänaurinkoinen ja jälkimaku kutkuttavasti kupliva."
(Marika Uskali, Keskisuomalainen ja Savon Sanomat)
PUHDAS VALKOINEN
Puhdas valkoinen on raikas, notkeasti etenevä tarina. Siitä puuttuu kaikenlainen osoittelevaisuus ja oikeassa
olemisen tarve. Teos antaa tilaa lukijan omille ajatuksille. Se voisi toimia mainiona keskustelun avaajana
vaikkapa koululuokassa tai kodeissa. Romaanin dialogi on luontevaa, jopa siinä määrin, että se voisi taipua
myös näyttämölle."
(Maila-Katriina Tuominen, Aamulehti)
"Naiskuvansa Rannela piirtää vahvoin värein. Uranaisia ei kauhistella eikä kaunistella."
(Eeva Savolainen, Utain)
"Jo ensimmäisten sivujen aikana voi todeta Rannelan tekstin olevan raikasta
ja jäljittelemätöntä. (...) Toivon, että Reija on tullut jäädäkseen, hän oli pirtsakkaa seuraa koko lukutuokion ajan!"
(Juulia Bernhardt, Kaustisen keskuskoulu, Lukufiilis)
"Puhdas valkoinen on pirteä avaus Rannelalta.
Toivottavasti tuotanto saa jatkoa; esikoisen perusteella lähtökohdat ovat hyvät."
(Pasi Hirvonen, Outokummun Seutu)
"Puhdas valkoinen jatkaa kiinnostavalla tavalla 1950-60-luvuilla yleistyneiden ammattiaiheisten viihteellisten tyttökirjojen perinnettä. (...) Paikallislehden toimituksen hyödyntäminen miljöönä on itse asiassa loistava keksintö: näin tarjoutuu tilaisuus käsitellä monia ajankohtaisia ilmiöitä verrattain ripeästi nuoren kokemusmaailman tasalta."
(Päivi Heikkilä-Halttunen, Onnimanni)
"Ajatuksia herättävä Puhdas valkoinen sopisi hyvin
luettavaksi vaikkapa koulussa keskustelun pohjaksi: tämä aihe ei jätä ketään kylmäksi."
(Kaisa Nummenpää, S*Zone)